Maria Paavilainen työskentelee hitsarina Veslatecin Porin yksikössä. Hän aloitti yrityksessä noin puoli vuotta sitten, joten työtehtävät ovat hänen mielessään uunituoreina. Nyt Paavilainen kertoo, miten päätyi Veslatecille töihin ja millaista siellä työskentely on.
Parhaat työkaverit
Paavilainen työskenteli aikaisemmin telakalla hitsaten isoja ja raskaita rakenteita. Kolmannen lapsensa äitiyslomalla hän mietti, että työhön pitäisi saada vaihtelua. Paavilainen näki Veslatecin työpaikkailmoituksen ja muisti, että hänen ammattikoulukaverinsa työskentelee Veslatecilla.
– Kyselin kaveriltani kaikki tiedot Veslatecista. Hän kertoi viihtyvänsä yrityksessä ja kannusti minuakin hakemaan. Työ Veslatecilla erilaista kuin telakalla, sillä täällä saan työskennellä sisätiloissa. Myös hitsattavat osat ovat pienempiä ja kevyempiä.
Paavilainen kertoo, että moni asia on hänelle vielä uutta, mutta työkavereilta on matala kynnys kysyä, jos jotakin ei tiedä. Kun Paavilaiselta kysyy, mikä on parasta Veslatecissa, vastaus tulee saman tien:
– Työkaverit! Meillä on hyvä porukka. Jos työporukka tökkii, tökkii kaikki. Työkavereiden kanssa vietetään kuitenkin suurin osan päivästä. Meillä otetaan uudetkin hyvin vastaan.
Monipuolinen työnkuva
Paavilainen tekee Veslatecilla hitsauksen lisäksi kokoonpanoa, mankelointia ja särmäystä. Hänellä ei ollut niistä aiempaa kokemusta, mutta Veslatecilla pääsee oppimaan uutta.
– Työvoiman kohdennus toimii Veslatecilla hyvin. Jos jossakin työvaiheessa on ruuhkaa, sinne siirretään apukäsiä. Olemme moniosaajia.
Porissa tehdään töitä kahdessa vuorossa. Paavilaisen mukaan työajat sopivat perhe-elämään. Jos asioita pitää hoitaa päivän aikana, joustoa löytyy. Muutenkin töissä on hänen mielestään rentoa.

Tasa-arvo näkyy Veslatecilla
Metalliala on perinteisesti miesvaltainen, mutta Veslatecin Porin yksilössä hieman alle puolet työntekijöistä on naisia. Paavilaisen mukaan Veslatecilla kohdellaan kaikkia tasa-arvoisesti.
– Joissakin työpaikoissa on kauhea naiset ja miehet -jako, mutta meillä kaikki ovat samassa porukassa. Olen myös huomannut, että naisten määrä metallialalla on lisääntynyt. Enää ihmiset eivät ylläty niin paljon, kun kerron olevani hitsari. Uskon, että naiset voivat olla jopa huolellisempia ja tarkempia tietyissä asioissa, Paavilainen naurahtaa.
Paavilainen on aina tykännyt tehdä asioita käsillä. Hän ompelee vapaa-ajallaan lastenvaatteita toiminimellä. Hitsarin työ sopii siis käsitöiden ystäville.
– Viihdyn Veslatecilla mainiosti, enkä vaihtaisi tästä ammatista ihan heti pois. Suosittelen hakemaan meille ja kokeilemaan!