Miten sodankyläläinen metallipaja kehitti maailmalle tuntemattoman nostintuotteen, löysi asiakkaita viideltä mantereelta ja lopulta löysi jatkajan, joka vie työn eteenpäin.
Kun Sodankylässä perustettiin keväällä 1977 pieni metallialan yritys, harva olisi arvannut, että vuosikymmeniä myöhemmin sen nostimia käytettäisiin ympäri maailmaa aina autokorjaamoista raskaan raideliikenteen huoltoon asti.
Yksi ihminen on nähnyt yrityksen koko matkan ensimetreiltä tähän päivään: Matti Ranttila.
Hänen lähes 50-vuotinen uransa Nordliftin parissa sisältää suomalaisen teollisuuden nousut, laman, konkurssin ja uuden alun. Ensin 15 vuotta työntekijänä ja sen jälkeen 34 vuotta yrittäjänä.
Kaiken keskellä yksi ajatus pysyi samana: tuotteita pitää kehittää jatkuvasti.
Kotikylän metalliyrityksestä töitä tuoreelle insinöörille
Matti Ranttila valmistui insinööriksi Turun teknillisestä oppilaitoksesta keväällä 1977. Työpaikka löytyi nopeasti omasta kotikylästä Sodankylästä, jossa oli juuri aloittanut toimintansa uusi metallialan yritys. Yrityksen avajaisia oli vietetty huhtikuun ensimmäisenä päivänä, ja Ranttila aloitti työnjohtotehtävissä kuukautta myöhemmin.
Alkuperäinen ajatus oli valmistaa rakennusteollisuudelle betoniraudoitteita, mutta pian huomattiin, että kilpailu oli kovaa ja tuotteiden jalostusaste liian matala. Tarvittiin jotain muuta. Ratkaisuksi löytyivät autonostimet.
Hyvin nopeasti lähdettiin kehittämään teknisesti vaativampia tuotteita autokorjaamoille, Ranttila kertoo.
Nordliftin nostimet erosivat kilpailijoista heti alusta lähtien. Perinteisten kaksipilarinostimien sijaan kehitettiin yksipilarinen ratkaisu, jossa toinen puoli jäi täysin avoimeksi. Se oli aikanaan täysin uudenlainen idea.
Korjaamotilat saatiin paljon tehokkaampaan käyttöön, kun toinen puoli autosta jäi ilman pilaria vapaaksi.
Tuotekehitys osoittautui oikeaksi suunnaksi. Vienti käynnistyi vähitellen, ja samalla Sodankylässä keskityttiin tuotantoon, kun myyntiä ja markkinointia hoidettiin Helsingistä käsin.
Lama, konkurssi ja uusi alku
1990-luvun alku muutti suomalaisen teollisuuden kenttää rajusti.
Kun lama iski vuonna 1991, kotimaan kauppa pysähtyi lähes seinään. Nostimien tuotanto romahti sadoista kappaleista muutamiin kymmeniin, ja yritys ajautui konkurssiin. Tilanne olisi voinut päättää koko tarinan, mutta siitä tulikin uuden alku.
Ranttila oli ehtinyt vetää tehtaan tuotantoa jo noin kymmenen vuoden ajan, ja hänen osaamisensa tunnettiin hyvin myös alueella. Ajatus yrittäjyydestä tuli lopulta ulkopuolelta.
Kehitysaluerahaston (nyk. Finnvera) yritystutkija ehdotti, että jatkaisin tehtaan toimintaa yrittäjänä. Se oli iso asia ja vaati kyllä kypsyttelyä.
Lopulta päätös syntyi. 27.2.1992 perustettiin Nordlift Oy jatkamaan toimintaa.
Mukana osakkaina olivat silloin myös yrityksen kotimaan myyjä ja vientimyyjä, ihmiset, jotka uskoivat tuotteeseen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Ja vaikka Suomessa elettiin syvää lamaa, yksi asia auttoi: vienti lähti vetämään markan devalvaation ansiosta hyvin.
Jatkuva tuote- ja tuotannon kehitys veivät maailmalle
Jos Nordliftin historia pitäisi tiivistää yhteen teemaan, se olisi jatkuva tuotannon ja tuotteiden kehitystyö. Ensimmäistä hitsausrobottiasemaa hankittaessa niiden myyjät olivat ihmeissään, kuka Lapissa tarvitsee robottia. Hitsausrobotti oli kuitenkin tuotteiden tasaiselle laadulle ja tuotannon tehokkuudelle välttämätön hankinta.
1990-luvulla kehitettiin ensimmäinen U3500-ajosiltanostin, josta syntyivät myöhemmin katsastusasemille tarkoitetut UC4000K- ja UC6000K-mallit. Niistä tuli markkinajohtajia Suomessa ja Ruotsissa.
2000-luvulla kehitys jatkui raskaamman kaluston puolelle. Vuonna 2000 syntyi HDL7500, pyöristä nostava raskaan kaluston nostin, jonka nostokyky oli 7,5 tonnia per pilari. Vain muutamaa vuotta myöhemmin samaa teknologiaa kehitettiin junavaunujen ja vetureiden huoltoon.
Suurimmissa kokoonpanoissa on ollut 20 pilaria ja 20 tonnin nostokyky per pilari. Niillä voidaan nostaa 400-tonninen ja noin 150 metriä pitkä juna jopa kahden metrin korkeuteen.
Nordliftin nostimia tehtiin ja toimitettiin asiakkaiden tarpeisiin ympäri maailmaa.
Euroopan suurin autonostinvalmistaja kiinnostui Sodankylästä
Yksi merkittävimmistä hetkistä koettiin vuonna 1996, kun tanskalainen Stenhöj Autolift, tuolloin Euroopan suurin autonostinvalmistaja, halusi Nordliftin osakkaaksi.
Stenhöj hankki kolmanneksen yrityksestä ja alkoi myydä Nordliftin nostimia omalla nimellään ja väreillään. Sillä oli suuri vaikutus liiketoimintaan.
Stenhöj toi tuotteillemme paljon uskottavuutta, ja sen jälkeen kyselyitä alkoi tulla myös muilta eurooppalaisilta valmistajilta.
Nordliftin nostimia myytiin myöhemmin useilla eri tuotemerkeillä eri puolilla Eurooppaa. Parhaina vuosina nostimia valmistui lähes tuhat kappaletta vuodessa.
Sodankylästä maailmalle
Vaikka sijainti Lapissa toi omat haasteensa, siitä ei koskaan tehty estettä. Alkuvuosina erilaiset aluekehitystuet ja kuljetustuet helpottivat toimintaa, mutta vuosien myötä niiden merkitys väheni. Silti tuotanto pysyi Sodankylässä.
Ja ehkä juuri se on osa Nordliftin tarinaa: asioita ei ole tehty helpoimman kautta, vaan pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti.
Pohjoisen kaivostoiminta toi vuosien aikana myös erilaisia tilaustöitä, mutta Nordliftin ydin pysyi nostinratkaisuissa ja niiden kehittämisessä.
Seuraava vaihe Veslatecin kanssa
Vuonna 2023 Nordlift siirtyi Veslatecin omistukseen. Kontakti syntyi sattumalta keskusteluissa Ranttilan pitkäaikaisen liikkeenjohdon konsultin ja Veslatecin Aki Norrbackan välillä. Ajatus tuntui heti luontevalta.
Nordliftin tuotteissa on paljon laserleikkeitä, joita olin ostanut jo vuosien ajan Veslatecin naapurista Evijärveltä. Jalostusaste nousee nyt enemmän omien seinien sisällä.
Ranttilalle tärkeintä jatkajan valinnassa olivat kokemus teollisesta tuotannosta, osaaminen ja hyvä konekanta.
Ja ennen kaikkea se, että vuosikymmenten kehitystyö jatkuisi.
Yrityksen myyminen herätti pelkästään positiivisia ajatuksia. Olen aina toivonut, että kaikki tämä kehitystyö saa jatkoa.
“Haasteita kannattaa ottaa vastaan”
Kun lähes 50 vuotta samalla alalla toimineelta mieheltä kysyy neuvoa nuorille, vastaus tulee nopeasti.
Pitää ottaa ennakkoluulottomasti haasteita vastaan, kun niitä eteen tulee.
Se kuulostaa yksinkertaiselta. Mutta oikeastaan siihen tiivistyy koko Nordliftin historia.
Laman keskellä yrittäjäksi ryhtyminen. Uudenlaisten nostimien kehittäminen. Vienti maailmalle Sodankylästä käsin. Jättimäisten junanostimien rakentaminen.
Yksikään niistä ei syntynyt varman päälle pelaamalla. Ja juuri siksi Nordliftin tarina jatkuu edelleen.
